YK toimii maailmanrauhan turvaajana

YK eli Yhdistyneet kansakunnat perustettiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa 24. lokakuutta vuonna 1945 San Franciscossa ja jäsenmaat sitoutuivat edistämään rauhaa ja turvallisuutta maailmassa. Mukaan lähti 51 maata. YK:n tehtäviin kuuluu myös ihmisoikeuksien valvonta ja epäkohtiin puuttuminen ja kehittää ystävällisiä suhteita kansakuntien välillä. YK pyrkii tarjoamaan ratkaisuja kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi ja ottaa kantaa kysymyksiin, jotka ylittävät kansalliset rajat. YK:n pääkonttori on Manhattanilla New Yorkissa. Tontin on lahjoittanut John D. Rockefeller Jr. YK:n virallisia kieliä ovat englanti, ranska, espanja, venäjä, kiina ja arabia. YK:n pääelimet ovat yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto, huoltohallintoneuvosto, kansainvälinen tuomioistuin ja sihteeristö. YK työllistää yli 50 000 ihmistä maailmanlaajuisesti.

YK:n päätökset tehdään yleiskokouksessa, johon ovat tervetulleita jokaisen jäsenvaltion edustajat ja jossa jokaisella on yksi ääni. Erityisesti silloin, kun päätökset saadaan tehtyä yksimielisesti tai edes suurella äänienemmistöllä, niillä on yleensä huomattava vaikutus jäsenvaltioiden toimintaan. Jäsenmaiden edustajina toimivat valtuuskunnat, jotka koostuvat useista henkilöistä. Valtuuskunnan johtajana toimii yleensä diplomaatti, jolla on suurlähettilään arvo. Yleiskokouksen istuntokausi alkaa syyskuusta ja jatkuu seuraavaan yleiskokoukseen asti. Suurin osa asioista käsitellään syyskaudella, mutta kokous voidaan kutsua koolle erityis- tai hätäistuntoihin maailman tilanteen niin vaatiessa enemmistön tai turvallisuusneuvoston pyynnöstä. YK:n turvallisuusneuvosto taas toimii maailmanrauhan korkeimpana vartijana. Yleiskokouksessa voidaan käsitellä mitä tahansa aiheita, mutta turvallisuusneuvosto keskittyy ainoastaan rauhaa ja turvallisuutta koskeviin kysymyksiin. YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet hyväksymään ja noudattamaan turvallisuusneuvoston tekemiä päätöksiä. Turvallisuusneuvostossa on 15 jäsenmaata, joista pysyvinä jäseninä Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat. Muut jäsenet valitaan yleiskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan maantieteellisen edustavuuden periaatteen mukaan. Turvallisuusneuvosto kokoontuu tarvittaessa ja toisinaan hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Sillä ei siis ole säännöllisiä kokouksia. Jotta tärkeä päätöslauselma hyväksyttäisiin turvallisuusneuvostossa, vaaditaan siihen yhdeksän jäsenen kyllä-ääni. Pysyvillä jäsenillä on kuitenkin veto-oikeus eli jos yksikin heistä äänestää ei, päätöslauselmaa ei hyväksytä.

Talous- ja sosiaalineuvostosta käytetään yleisesti lyhennettä ECOSOC. Neuvoston tehtävänä on paneutua taloudellisiin ongelmiin ja pohtia mm. kauppaa, liikennettä, teollistumista ja taloudellista kehitystä. Lisäksi neuvostossa käsitellään sosiaalisia kysymyksiä, kuten väestönkasvua, lasten asemaa, asumista, rikollisuutta, sosiaalihuoltoa, nuorison elämään liittyviä ongelmia, ympäristökysymyksiä ja ruoan saantiin liittyviä ongelmia. ECOSOC tarjoaa myös ehdotuksia siitä, miten tietyn maan koulutus- ja terveysoloja voitaisiin parantaa. Neuvostossa on kerrallaan 54 jäsenmaata, jotka valitaan yleiskokouksessa. Neuvosto kokoontuu yleensä kerran vuodessa. Neuvosto koostuu useista toimikunnista ja komissioista, jotka perehtyvät tarkemmin erityisaiheisiin ja eri maanosien erityispiirteisiin ja neuvovat ECOSOCia.  YK:n kansainvälinen tuomioistuin tekee lainvoimaisia päätöksiä ja asioita voivat tuoda käsittelyyn vain valtiot, eivät yksittäiset kansalaiset. Jättäessään asian käsiteltäväksi, maa sitoutuu noudattamaan annettua päätöstä. Tuomioistuin antaa myös kysyttäessä mielipiteitä muiden elimien päätöksien tueksi. Kansainvälisen tuomioistuimen pysyvä toimipaikka on Haag ja tuomistuimen 15 tuomaria valitaan yleiskokouksessa ja turvallisuusneuvostossa. Jotta tuomio voitaisiin julistaa, täytyy yhdeksän tuomarin olla samaa mieltä asiasta. YK:n sihteeristö koostuu kaikista YK:n työntekijöistä ja sihteeristöä johtaa pääsihteeri. Hänen apunaan toimii päivittäisistä töistä huolehtiva kansainvälinen virkamieskunta. Sihteeristön tehtävänä on palvella muita YK:n elimiä ja hallinnoida YK:n ohjelmia ja politiikkaa. YK:n pääsihteeri valitaan yleiskokouksessa  ja hänen toimikautensa on viisi vuotta. YK:n perustamisen jälkeen pääsihteereinä ovat toimineet Tyrgve Lie (Norja), Dag Hammarskjöld (Ruotsi), U Thant (Myanmar), Kurt Waldheim (Itävalta), Javier Pérez de Cuéllar (Peru), Boutros Boutros-Ghali (Egypti), Kofi Annan (Ghana), Ban Ki-moon (Korea) ja nykyinen pääsihteeri António Guterres (Portugali).